Toimenkuvia ja työtehtäviä
Sikäli kun tätä melko vapaamuotoista jauhamista ei jaksa lukea, helpommin lähestyttävä CV löytyy linkedin:istä.
fi.linkedin.com/pub/janne-peltola/0/51/87/en
Kaukaisessa nuoruudessa vuonna 1986 Kone Oy:n palveluksessa operaattorina (MVS ja VM/S, DOS - käyttöjärjestelmät, IBM 370 ja 4000-keskuskoneet). Tänä aikana ensi kerran tutustunut IBM PC-koneisiin.
3 vuotta Toimistoautomaatio Mikko Helin Oy:n palveluksessa, järjestelmäasiantuntija, MS-DOSin alkuajat. Työtehtävinä pk-yritysten järjestelmäsuunnittelu, mikrotuki sekä satunnaisesti huoltotehtävät (kopiokoneet, lasertulostimet). Tänä aikana myös opetellut Unixien perusteet, pääasiallisimpana käyttöjärjestelmänä SCO Sys V Xenix.
2 vuotta RC Computer - tuoteasiantuntija / ohjelmoija (erilaiset käsiterminaalit ja niiden asiakaslähtöinen ohjelmasuunnittelu, viivakoodinlukijat, piirturit ja digitointityökalut)
Perel Oy - Freelance-tukena PC-pohjaisille mittausjärjestelmille, sekä myöhemmin www-konsultointi sekä web-sivujen toteutus.
Vuosi Hyvinkään kaupungin palveluksessa - mikrotuki (PC:t, VAX/VMS, DecNet-verkot, koulujen tietojärjestelmätarpeet)
Erilaisissa projekteissa NSD Oy:n palveluksessa - Ohjelmointi, järjestelmäsuunnittelu (suunnittelin ja toteutin REDI-nosturietävalvonnan ensimmäisen version, yhdistelmä VB:tä, Internet Information Serveriä ja web-käyttöliittymällä varustettuja tietokantoja, asiakkaana KCI Konecranes.)
Ääni- ja musiikkituotantoa vuosien varrella (mm. Aikakone, Waltari, Plus, Kaza). Aiheesta on myös kirjoitettu kirja nimeltä Digitaalisen äänen tuottaminen.
Sonera Oy:n palveluksessa vuodesta 1996 eteenpäin, aluksi nelisen vuotta Sonera Service Softwaren (ent. Telecon Research) palveluksessa, pääasiallisena alueena aluksi intranet-sovellukset ja ympäristöt, myöhemmin mobiiliteknologiat ja erilaisten uusien teknologioiden arviointi.
Sonera Zed Oy:hyn loikkasin vuoden 2000 loppupuolella, toimenkuvana prototyyppipalvelujen kehittäminen, sittemmin palvelinsuunnittelu ja yleinen rauta/ohjelmistogurutus.
Sonera SDI:n palvelukseen tulin palvelinguruttamaan vuonna 2002. Vastuualueina erilaisten palvelinympäristöjen ja sisäisten verkkojen suunnittelu, toteutus ja dokumentointi.
Sonera SDI myytiin 2003 alkusyksystä Cap Gemini & Ernst & Youngille, jossa toiminta kuitenkin jatkui samalla työnimikkeellä.
Vuoden 2004 alussa työnantajaksi ilmoittautui Helsingin Teknillinen korkeakoulu. Virkanimikkeenä oli tietoturva-asiantuntija. Tietoturvainsidenssien käsittelyä, Windows-alustojen tietoturvapoliitikkojen kehittämistä ja muuta sellaista.
Vuonna 2006 Donator Oy sai houkuteltua allekirjoittaneen riveihinsä. Käytettävyyspalveluita, hostaamista, tietoturvaa ja niin edelleen. Tittelinä on komiasti tietoturva-arkkitehti.
2007 alussa Donator muuttui Enderoksi, ja oma työpaikka vaihtui keväällä Crescom Oy:hyn. SaaS, VMWare-ympäristöt, palvelukokonaisuuksien hostaaminen ja Windows-palvelinympäristöjen ynnä MS SQL:n tuki- ja suunnittelutehtävät. Sivussa kaikenlaisten Windows-palvelujen ns. third line support.
Crescom sulautui lopulta Cygaten kanssa. Pääasiallinen toimenkuva on yhä se kolmannen linjan tuki Windows-puolella ja tekninen johtohomma MS SQL:n kanssa. Sertifioiduttu on MCITP:ksi niin Windows Serverin kuin MS SQL DBA-osastollakin.
Aikojen saatossa tutuksi tulleet termit ja tuotteet:
Windows
...koko kirjo. Aktiivista käyttöä ja tukemista alkaen Windows 3.0:sta. Betatestaajana Windows 95:lle. NT-kokemusta vuodesta 1995. Windows 2000:n osalta mukana jo Beta-vaiheessa. NT4 Terminal Server on ollut myös käytössä sekä työpaikalla että kotona, korvattu ensin Windows 2000:en terminaalipalveluilla, ja viime aikoina XP / Windows 2003-ympäristöllä.
Järjestelmä- ja palvelinhallintasuunnittelu
Koko skaala mekaniikasta verkkosuunnitteluun ja palvelinympäristöjen toteuttamiseen. Kaapelointia on kiskottu, räkkejä rakennettu ja palvelinkokonaisuuksia pystytetty. UPSeja on mitoitettu ja tilailtu.
Vuosien varrella hankittu, asennettu ja konfiguroitu useita kymmeniä Compaqin, Dellin ja IBM:n serveripuolen rautakasoja. Kasat on myös dokumentoitu yleensä kattavasti, ja rakenneltu jopa käyttäjiä varten helpdesk-tyyppisiä intranet-sivustoja.
Myös käytettävyyttä (ts. saatavuutta, kuten mielestäni se "availability" pitäisi kääntää) on pohdittu - klusteriratkaisuja on tehty, ja kaikenlaista valvontajärjestelmää ja ohjelmistoa on asenneltu.
Verkot
LANeja on pystytetty erilaisiin tarkoituksiin, alkaen suunnittelusta ja päättyen fyysiseen suorittamiseen - piirtotyökalujen käytön jälkeen on päädytty riehumaan krone-työkalujen ja ruuvivääntimien kanssa. Verkkojen mekaniikka on opittu kantapään kautta Token Ring-verkoista nykyisiin gigaeettereihin. WLAN-teknologiatkaan eivät ole outoja - antennitöitä on tehty, ja erilaisia residential gateway -tyyppisiä ratkaisuja säädetty.
Palomuureista tuttuja ovat erilaiset purkkimuurit (D-link, Linksys, SnapGear, GnatBox) ja hieman isommatkin (FW-1, ISA Server, m0n0wall, pfSense). Verkkorautaa on käpistelty hyvinkin laajaa skaalaa - koksiverkkojen repeattereita on kolvailtu niiden hajottua, modernimpien kytkimien ja reitittimien sisään on tullut kurkisteltua niin mekaanisesti kuin softienkin avulla.
MS:n palvelinohjelmistot
IIS on erittäin tuttu jo versiosta 3 lähtien, SharePoint Portal Server uusin tuttavuus. Matkan varrella on asennettu / käytetty / tuettu mm. Exchangen versioita 5, 5.5 ja 2000, SQL Serveriä, Systems Management Serveriä, MS Operations Manageria, Commerce Serveriä ja Site Serveriä.
Active Directory
Useampia hakemistorakenteita suunniteltu ja toteutettu. AD-konsultointipalveluita tarjottu Soneran sisällä, sekä Helsingin Kauppakorkeakoulun AD-toteutuksessa.
Erilaiset komponenttimallit ja MS:n API:t
- ADO (Active Data Objects) - komponenttimalli (sekä web-näkökulmasta että muuten), OleDB.
- ASP (Active Server Pages) - useita web-sovelluksia niin työnantajien kuin omaankin käyttöön.
- CDO (Collaboration Data Objects) - muutamia Exchange Serveriä vasten toteutettuja web-liittymiä, sekä SharePointin päälle tehtyjä apusovelluksia.
- ADSI (Active Directory Services Interface) - komponenttimalli, käyttäjien ja palveluiden hallinnan apuvälineenä käytetty yrityksen intrapalveluissa.
MS:n toimistotuotteet
Tulen sujuvasti toimeen MS Office-tuoteperheen kanssa. Office, Excel, Word, Outlook ja Access, sekä myöhemmät lisäykset Vision muodossa ovat olleet jokapäiväistä kauraa lähes vuosikymmenen ajan. Visiota eri versioissaan on käytetty verkkokuvien piirtämiseen, joskin nykyään NetViz on kaapannut Vision paikan.
Grafiikkaan keskittyneen ohjelmat
PhotoShop ja Premiere ovat tuttuja (web-grafiikka ja multimediatuotano vuosien varrella on vaatinut näiden työkalujen opettelemisen). TrueSpace:lla väkerretty pieniä 3D-mallinnoksia, ja muutaman sekunnin animaatioitakin, oikein.
Web ja HTML
Pääasiallinen web-työskentely sujuu FrontPagen ja InterDevin avulla, mutta käsinkin on tullut koodattua. Muutamien yritysten web-sivuja on rakenneltu enemmän tai vähemmän vapaa-ajalla, ja Soneran palveluksessa tehty Intranet-kehitystä. Enemmäin kuin kymmenen tietokantapohjaista veppipalvelua on rakennettu (ei mitään massiivista, mutta keskikokoista meininkiä kyllä).
Mediajakelupalvelimiin on tutustuttu (MS Theater Server, Media Services For NT/Windows 2000, ShoutCast) ja niihin liittyvät työkalut ja periaatteet ovat tuttuja (Media Encoder, ASF indexer sekä kymmeniä pienempiä näihin liittyviä tuotteita)
Ohjelmointikielet ja mobiilipuolen kehitystyökalut
Visual Basic taipuu siedettävästi eri versioissaan ja sen johdannaiset VBA (Access ja Excel) sekä VBS (niin komentorivikäytössä Scripting Hostissa kuin ASP-sivuillakin).
VB:n käyttö aloitettu version 2.0 kohdalla (jolloin osallistuin tulospalvelun ohjelmointiprojektiin Veikkaus Oy:lle)
Osaan auttavasti ilmaista itseäni C:llä, C++:lla ja Javalla.
Embedded- ja mobiilitarvekalupuolella tuttuja ovat Windows CE Platform builder, CE Toolkit for VB, eMbedded Tools for PocketPC (kokeellisia pieniä ohjelmointiprojekteja Windows CE-alustalle)
WAP - palveluja on toteutettu (Phone.Comin UP.SDK) IIS-palvelimen avulla.
Muu media
Musiikkityöskentely - Cakewalk versiosta 1.0 lähtien, Cubase, SoundForge, SampleCell, äänenkäsittelyn ja MIDIn syvällisempikin tietämys on vuosien varrella hankittu. Aiheesta on myös tullut kirjoitettua 90-luvun puolivälissä kirja (Digitaalisen äänen tuottaminen, Suomen ATK-kustaanus).
Lehtikirjoittaminen musiikin alalta (useita äänikorttiartikkeleita MikroPC-lehdelle, kaksi suurempaa round-up tyyppistä vertailutestiä).
Mobiililaitteisiin on tehty ääni- ja soittoäänisuunnittelua, lähinnä kuitenkin omaksi ja ystäväpiirin iloksi.
Harrastuksenomaisesti olen tutustunut puhesynteeseihin (KlattSyn formanttisynteesi, RealSpeak, erilaiset rautatuotteet (RC Systems V8600, SpeakJet, 80-luvun single-chip-allofonisynteesit, yritän epätoivoisesti löytää suomalaista Synte 1:tä tai 2:ta kokoelmaani). MS Speech SDK kuuluu myös tälle listalle.
Elämän tarkoitus
... ei ole 42, sillä se on vastaus perimmäiseen kysymykseen. Vapaa-aikana (jota on ollut kautta aikojen vaikea erottaa työajasta) on puuhailtu seuraavia asioita:
Kerätty koneita. Kokoelman ehdoton helmi tällä hetkellä on Luxorin ABC 802 (hyvä ettei kyynel tullut silmäkulmaan kun kone tänne päätyi, kiitos kuuluu Sami Rautiaiselle, miehelle joka ymmärsi kadotetun nuoruuden tuskan ja armollisesti luopui toisesta omistamastaan koneesta). Etsin muuten ABC-koneita, jos jollakulla on tiedossa 80, 800 tai muuta asiaankuuluvaa rautaa, tänne vaan.
Muita kirkkaita tähtiä ovat originaali IBM PC/XT (täydellinen paketti MDA-putkineen ja 256Kt:n muisteineen ynnä kaksine levyasemineen) sekä Applen Macintosh SE/4/40. Aito Osborne 1 edustaa kan- öh, raahattavien koneiden raskaita alkumetrejä. NeXTStation on viimeisin lisäys - jos jollakulla on ylimäärinen NeXTCube, neuvotellaan.
Kaappiin on eksynyt myös kaupallista unix-rautaa, SGI:n tuotesarjasta hyllyssä tönöttää Indy, Challenge, Indigo2 ja toivottavasti pian myös O2. On siellä jossain ihkaoikea Alphakin. Kotitarvepuolen starat ovat luonnollisesti Commodoren VIC-20, sekä muutamakin C-64. Kuvat tulossa kunhan kamera päivittyy.
Tusattu kolvi kourassa. Paljon tinasit, paljon pilasit, viimein kolvisi kylmeni (ei, en muista kuka tämänkin on sanonut). Suomeksi siis harrastettu elektroniikkaa. Rakenneltu on omia koneita (Tam 8085, ja nostalgiaproggiksena Emac Primer SBC, joitakin S-100-väylään perustuvia korttikoneita) ja hätäelektroniikkaa (tarkoittaa sanoa että on tehty omia kaapeleita, virtalähteitä ja ties mitä milloinkin).